Valikko

Pesäpallon kohuttuja sääntöuudistuksia juntataan voimalla läpi - "Täysin vastuutonta"

Pekka Arffman, Jukka Rönkä 3.11.2016 16:30
Pesäpallon kohuttuja sääntöuudistuksia juntataan voimalla läpi - "Täysin vastuutonta"

Arto Ojaniemi on johtanut Pesäpalloliittoa voimakkaalla otteella kymmenen vuotta. © Juha Tamminen

Pekka Arffman arvostelee voimakkaasti pesäpallon uusia sääntöjä, jotka on tarkoitus vahvistaa ensi viikolla.

Pekka, Pesäpalloliitto on ajamassa kohutut sääntöuudistukset ensi kaudeksi ja asiasta on tarkoitus päättää jo ensi viikolla. Joko sääntöuudistukset ovat varmistuneet?

Juridisesti eivät, sillä niistä on tarkoitus päättää ensi viikolla Pesäpalloliiton johtokunnan kokouksessa. Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että Arto Ojaniemi on ajamassa uudet säännöt väkisin läpi ja olisin todella yllättänyt, jos niitä muutettaisiin tästä viimeisimmistä Kilpailun johtoryhmän esityksestä.

Eli mitkä nuo uudistukset ovat? Ovatko ne muuttuneet syyskuun alussa sodan nostattaneista esityksistä?

Niitä on hieman hiottu. Tärkein muutos syyskuiseen esitykseen on se, että jakso ei katkeaisi 12 pelaajan käytyä lyömässä, vaan se voisi – palojen sallimissa puitteissa – jatkua uudelle kierrokselle, mikäli lyöntikierroksen aikana on tehty kolme juoksua. Tällä hetkellähän tuo raja on nykysäännöissä kaksi juoksua. Muut uudet säännöt ovat ne, että sisävuoro alkaa jaksojen ensimmäisissä vuoroissa ykkösestä ja sen jälkeen vapaasti valitusta kohdasta, pelaajien yli saa nollatilanteessa hyppiä vapaasti ja ensimmäisen jakson hävinnyt joukkue aloittaa toisen jakson.

Olit syyskuussa kriittinen näiden sääntömuutosten suhteen. Oletko vieläkin?

Olin silloin erittäin kriittinen menettelytavan suhteen ja olen sitä vieläkin. Syyskuussa säännöt yritettiin kähmiä läpi salassa ja vaikka tässä nyt ollaankin näennäisesti avoimia, niin ollaanko tässä kuitenkaan oikeasti avoimia? Kilpailun johtoryhmässä istuu samoja naamoja kuin johtokunnassa ja kuten jo sanoin, olisin todella yllättänyt, jos johtokunta esimerkiksi jättäisi asian pöydälle tai lykkäisi muutoksia kauteen 2018. Toinen iso asia on se, että nämä muutokset vaikuttavat pelin luonteeseen niin dramaattisesti, että pidän vastuuttomana, että ne otettaisiin käyttöön testaamatta niitä ensin niin hallipeleissä ja ulkona.

Miten nämä säännöt muuttavat pelin luonnetta?

Minusta suurin kysymysmerkki liittyy tähän pakettiin, että lyöntivuoro voitaisiin aloittaa vapaasti ja pelaajien lyöntivuorojen yli voitaisiin nollassa hyppiä vapaasti – ja että vuoron jatkuminen vaatisi kolme juoksua. Tämä tulee johtamaan siihen, että joukkueet alkavat pelata vain kärjellään ja jokereillaan. Tilanne päälle kovalla riskillä ja palojen uhalla ja sen jälkeen lyöjät ja lyöjäjokerit kehiin, koska nyt kenenkään ei tarvitsisi miettiä, mistä kohti seuraavan sisävuoron lyöntivuoro alkaa. Jo nyt hännän pelaajat saavat otteluissa vain noin 2 kärkilyöntiä, mutta jatkossa heillä ei ole sitäkään käyttöä. Pelkään pahoin, että tämä iskee kaikista koviten nuoriin pelaajiin. He eivät pääse enää kasvaamaan kakkoskärjessä, vaan heidän roolikseen jää ulkopeli ja täysin yksittäiset hajasuoritukset sisällä, Saadaanhan näillä uudistuksilla pelejä lyhennettyä, mutta millaista pesäpalloa se sitten on? Toinen iso kysymys on ajoitus. Joukkueet ovat rakentaneet ensi kauden miehistönsä ja nyt sitten sääntöjä muutetaan näin dramaattisesti. Esimerkiksi Sotkamossa on vakavissaan pohdittu jopa kolmella kärjellä pelaamista ja Jymy teki kesällä hankinnat sitä silmällä pitäen, että sillä olisi erittäin etenemisvoimainen sisäpeliletka, jolla pelattaisiin leveällä rintamalla, mutta pelaako enää näiden muutosten jälkeen? Kärki kehiin, Komulainen varmistamaan tilanteen synty ja sitten Roope ja Kohonen lyömään miehet kotiin kovalla riskillä ja jopa siten, että jommalla kummalla otetaan kaksikin kertaa miestä kotiin.

 

Miksi Pesäpalloliitto ajaa näitä uusia sääntöjä tällaisella taktiikalla ja aikataululla?

Minusta näissä uudistuksessa on Arto Ojaniemen kasvot. Seppo Mustonen ja muut Kilpailun johtoryhmän jäsenet ovat vain Ojaniemen aseenkantajia. Se, miksi Ojaniemi ajaa tällä voimalla ja tällä tavalla näitä muutoksia, on hyvä kysymys. Minusta tämä koko farssi kertoo oikeastaan Pesäpalloliiton ja Ojaniemen keskeisestä ongelmasta. Ojaniemi on entinen kilpailupäällikkö, jonka osaaminen ja intohimo on kilpailullisissa asioissa, kuten sääntöjen räpläämisessä. Sääntöjä on tuhat kertaa helpompi muuttaa kuin kehittää isoja asioita – esimerkiksi suurkaupunkivisiota, isoja markkinoinnillisia asioita, seurajohtajien osaamisen tasoa, pelaajatuotantoa ja niin edelleen ja niin edelleen. Pesäpalloliitolla on nyt erittäin kehityskelpoinen strategia ja kaikki tarmo pitäisi keskittää siinä esille nostettuihin isoihin kysymyksiin. Olen sanonut usein, että painin ongelmat eivät ratkea painimalla ja pesäpallon ongelmat eivät ratkea pesäpalloa pelaamalla. Tarvitaan suurempi näkemys ja kyky ratkaista suuremman mittakaavan kysymyksiä. Ojaniemi on kuitenkin sääntötason npärääjä, ei suurten visioiden näkijä ja ratkaisija. Ja siitä tässä asiassa on kysymys.