Kansikuva

Johan oli vuosisadan show – ”Eikä edes näkynyt mitään”

Urheilulehden Lauri Karppinen sai viikonloppuna ennakkokokemuksia Lontoon mahdollisista kisaruuhkista. Kuningatar Elisabetin kunniaksi pidetyt juhlallisuudet tukkivat koko kaupungin.

Tämän vuoden – tai pitäisikö sanoa viimeisten kolmen vuosisadan – näyttävin tapahtuma Lontoossa on nyt nähty ja koettu. On tietenkin makuasia mikä on näyttävää mikä ei, mutta voi hyvin olla, että olympiakisatkin jäävät kakkoseksi.

Kyseessä on tietenkin Diamond  Jubilee eli kuningatar Elisabetin 60-vuotisvallassaolojuhlat. Ne kestävät kaikkiaan neljä päivää, mutta niiden näyttävin osuus oli tämän sunnuntain 1000 aluksen uskomattoman upea juhlaparaati Thamesjoella.

Vastaavia kuninkaallisia jokijuhlia on toki käyty muutaman kerran aikaisemminkin. Aikakirjojen mukaan suunnilleen samaa luokkaa ne olivat 1890-luvun lopulla, jolloin kuningatar Viktoria juhli niin ikään valtansa 60-vuotista taivalta. Historioitsijat väittävät kuitenkin, että kaikkein mahtipontisimmat Thames-juhlat pani pystyyn kuningas Kaarle II vuonna 1662, kun hän esitteli kansalleen uuden kuningattarensa Katariina Braganzalaisen.

Sitten noiden päivien moni asia on Thamesin suhteen kuitenkin muuttunut. Se on nykyään puolet kapeampi kuin silloin, vuorovesi on korkeampi ja hankalampi ja virtaukset ovat voimakkaampia ja vaarallisempia. Niinpä tuhannen aluksen kulkueen suunnittelu ei ollut mikään läpihuutojuttu. Sitä ja sen ”koreografiaa” oli suunniteltu äärimmäisen tarkkaan kahden vuoden ajan.

Näin erikoista tapahtumaa ei Urheilulehti voinut siis jättää missään tapauksessa väliin.

Valitettavasti en ollut suunnitellut omaa koreografiaani kahta vuotta, pikemminkin kaksi minuuttia. Olin toki ottanut aikatauluista selvää ja päätin mennä katsomaan show’ta Vauxhall-sillalle, koska se on hivenen syrjässä ydinkeskustan silloista. Laivaparaatin keulan piti tulla Vauxhall-sillan kohdalle 15.20 ja päätin varmuuden vuoksi lähteä niin hyvissä ajoin, että olisin sillalla jo kahden kieppeillä.

Virhe, virhe… oikein paha virhe. Todennäköisesti britit olivat tulleet sinne varaamaan paikkoja jo aamukuudelta, sillä silta oli niin täynnä ihmisiä kuin se ylipäätänsä oli mahdollista. Moni on varmaan kokenut Lontoossa ostoskatu Oxford Streetin mielettömät ruuhkat, mutta voin sanoa, että Vauxhall-sillan ruuhka oli Oxford Streetin ruuhka potenssiin kymmenen.

Kaiken lisäksi kellon lähestyessä kolmea poliisit – osa konepistooleilla varustettuja – ilmoittivat, että silta suljetaan ja kaikkien on poistuttava sieltä. Siinä vaiheessa Thamesin rannalta oli täysin toivotonta löytää paikkaa, josta pääsisi näkemään ja kuvaamaan juhlallisuuksia. Yritin toki, mutta turhaan. Joidenkin talojen välissä saattoi olla muutaman metrin rako, josta Thames näkyi, mutta vähintään viisikymmentä ihmistä oli jo varannut nekin paikat – vaikka vain kourallinen heistä pystyi näkemään edes jotain.

Nyt oli otettava käyttöön jo suunnitelma C, joka kuului: mene kotiin, jotta näet sen edes televisiosta. Niin tein ja näin lähikuvat ja hidastukset – jaa, no ei siellä kyllä hidastuksia tainnut olla – kotisohvalla maaten ja lasagnea syöden.

Jos joku miettii, miten tämä tarina nyt sitten liittyy millään tavalla urheiluun, niin vastaan, että parillakin tavalla. Ensinnäkin vertaan sitä heinäkuussa olympialaisten avajaisjuhliin ja toiseksi Thamesilla oli myös useita soutajia.


Lauri Karppinen seuraa Lontoon olympiavalmisteluja paikanpäällä. Kesäkisat käydään 27.7-12.8.2012.