Kansikuva

Helsinkiläiset palauttelevat kunniaansa - "Nyt nauretaan muulle Suomelle"

Helsinkiläiset palauttelevat kunniaansa - "Nyt nauretaan muulle Suomelle"

Tällä kertaa Hanno Möttölä johti joukkojaan hienosti. Kuva: J. Tamminen

ToPo teki Korisliigan välierissä täydellisen muodonmuutoksen. Urheilulehden Janne Eerikäinen tekee arviossaan 24 tunnissa 80 pisteen svingin joukkueiden tavoin.

Janne, miltä nyt tuntuu? ToPo kävi pieksämässä Joensuun Katajan vieraissa pistein 96-57 ja ToPon päävalmentaja Tomi Kaminen pääsi suorassa tv-lähetyksessä kyykyttämään tiistaista arviotasi siitä, että Korisliigaa pitäisi pelata vain Kehä III:n ulkopuolella?

Joudun vastaamaan, kuten Kaminen ja Katajan päävalmentaja Jukka Toijala vuorollaan näiden kahden peräkkäisen ottelun jälkeen: Tätähän tämä on, pudotuspeleissä kaikki on mahdollista. Joukkueille tuli lähes 80 pisteen svingi kahdessa yössä, ja minulle sellainen tulee nyt kirjoittaessa yhtä yötä vähemmässä ajassa. Ei tämä sen kummempaa ole, taistelu jatkuu eikä edellisellä pelillä ole mitään merkitystä, kuten valmentajatkin ovat korostaneet.

Sitä paitsi olen pelkästään iloinen siitä, että ToPo kykeni näin valtavaan muodonmuutokseen. En soisi kenellekään finaalipaikkaa sellaisella tarjottimella, millä ToPo sitä ojensi maanantaina Katajalle. Lähtökohta oli se, että välierissä pelaa neljä erittäin kovaa joukkuetta ja tällaisia näiden pelien pitää olla. Ja kun arvioin vuorokausi sitten, että nyt joukkueita on kolme ja se neljäs on lapanen, niin sekin on vain hienoa, että neljäskin heräsi henkiin. Koripallon parastahan koripallokritiikillä yleensä haetaan. Ei helsinkiläistä edustusjoukkuekoripalloa edelleenkään ole pelastettu, mutta ToPo onnistui tekemään jonkunlaisen kunnianpalautuksen ja pelasi jälleen mestaruustaistelun arvoista koripalloa. Katajalle lyötiin luu kurkkuun ja tehtiin siitä lapanen, ja edelliseen tekstiini viitaten; nyt nauretaan muulle Suomelle.

Tosiasia on silti se, että ToPo on edelleen sillassa. Paras viidestä -ottelusarjan tärkein ottelu on useimmiten ottelu numero kaksi. Kataja sai siitä ottelusta ToPon näkökulmasta ilmaisen 2-0-johdon, joka pönkittää Katajaa edelleen kohti finaalia. Oman arvioni mukaan tämä ottelusarja oli alunperinkin vierasvoittojen sarja, povasin tästä yhtä kotivoittoa Katajalle ja muuten kolmea vierasvoittoa ja tulosta 3-1. Pidän sitä edelleen erittäin todennäköisenä, koska ei ToPolla ole mitenkään erityisen vahva kotikenttä tai kotiyleisö. Toki toisen ottelun tapahtumat muuttivat asetelmaa niin, että itsekin oletin 3-0:aa ja pidin sitä jopa ihmeenä, jos ToPo vielä pidentää sarjaa. Tuolla mittarilla tämä oli kai sitten ihme...

Mitä Joensuussa sitten tapahtui?

Tietenkin ToPon ryhtiliike. Oli hienoa nähdä, kuinka kokeneet ammattilaiset Hanno Möttölän johdolla ottivat itseään niskasta kiinni ja palasivat tasolleen. Möttölä johti joukkojaan esimerkillään, Kimmo Muurinen teki vahvasti töitä, Tuomas Iisalo säesti kokemuksellaan, ja tulevaisuuden tähti Carl Lindbom heitti valtavalla teholla. Justin Hawkins kykeni toimimaan pelintekijänä. ToPo iski Katajan kanveesiin ennen muuta puolustuspäässä. Paikkapuolustus oli joensuulaisille myrkkyä, ja vei pelin roiskimiseksi.

Kaminen reagoi hienosti avausneljänneksen tilanteessa 6-6, kun hän muutti puolustuksen paikaksi sen takia, että Kataja peluutti pitkiä miehiä paljon kaarella. Kaminen halusi tuhota tämänkin paikalla, ja paikka toi paljon muutakin. Kyllä ToPo sai suljettua myös korinalustan ja Katajan yllättävänkin rytmittömäksi ja neuvottomaksi.

Jos viime ottelussa ToPon avainpelaajat pettivät ja luovuttivat, niin nyt tässä välierässä esimerkiksi Katajan B. A. Walker ja Antti Kanervo olivat täysin kerittyjä lampaita. Kyseisen kaksikon on pakko upottaa kaukoheittoja, jos Kataja aikoo pelata mestaruudesta.

Mitä tapahtuu perjantaina pelillisesti? Ja kehtaatko itse näyttäytyä Kisahallissa?

Odotan tällä kertaa tasaista ottelua, sen tyylistä kuin ottelusarjan ensimmäinen peli, jonka ToPokin oli erittäin lähellä voittaa. Kumpikin joukkue on käynyt tässä ottelusarjassa erittäin korkealla ja erittäin syvällä. Vihdoin voitaneen pelata normaalia kori korista -tyylistä koripalloa. Tässä on vastakkain kaksi kovaa joukkuetta, ja olisi kaikkien voitto, että tämä taistelu jatkuisi oikeilla otteluilla.

Ja tietenkin menen Kisahalliin. Näissä hommissa otetaan joskus kantaa ja tulee vastakannanottoja ja tulee tilanteiden muuttuessa itseltäkin taas erilaisia kirjoituksia. Ei tämän välieräsarjan kolmas ottelu muuttanut sitä, että ToPo pelasi täysin anteeksiantamattoman ottelun toisessa pelissä ja häpäisi koripallon. Sen sijaan joukkue palautti osan kunniasta ja löi luun kurkkuun kaikille muille pelaamalla seuraavassa ottelussa loistavaa koripalloa. Tätä tämä on, niin kentällä kuin katsomossa ja mediassakin. Tilanteet vaihtelevat, eikä kyse ole siitä, että oltaisiin sokeasti jotain yhtä mieltä. Ja kuten sanottua, koripallon parasta kritiikilläkin haetaan, ja on hyvä, että ToPo palautti tämän taistelun ottelusarjaksi.

Sitä paitsi vaikka ToPoa kritisoitaisiin miten pahasti tahansa - ja vaikka heidän taloutensa olisikin kuralla - niin organisaatio tarjoaa medialle suomalaisen urheilun parhaat ruuat. Ainakin minulla on yleensä illalla kello 20.30 eli pelin päättyessä aika kova nälkä. Olen kuitenkin satakiloinen mies, vaikken ihan korinaluspelaajan mittainen olekaan. Siitä ruuasta iso käsi ToPolle!

Lisää aiheesta