Tästä siloposkesta kasvoi kaikkien aikojen Veikkausliigavalmentaja

KAIKKIEN AIKOJEN VEIKKAUSLIIGAVALMENTAJAT

1. Keith Armstrong

Menestynein veikkausliigavalmentaja, joka ei suuremmin esittelyjä kaipaa. ”Keke” aloitti Rovaniemellä (1993) ansiokkaan Veikkausliigavalmentajan uransa, joka ainakin toistaiseksi päättyi HJK:n riveissä (2oo7). Viisi kultamitalia ja kaksi hopeaa kertovat riittävästi, vaikka vaativa ja tiukka kuri joskus soraääniä joukkueissa aiheuttikin. Haka esiintyi Armstrongin johdolla kurinalaisen organisoidusti, mutta hyökkäävästi, ja se oli suurelta osin Keken laadukkaan pelisysteemin ansiota. Britti onnistui löytämään jokaiselle runkomiehelle sopivan roolin joukkueessa, jossa jokaisen vahvuudet korostuivat. Runko pysyi samana monta vuotta ja se oli avainsyy kultaiseen ajanjaksoon Valkeakoskella. HJK:ssa Armstrong onnistui alussa mallikkaasti, mutta kahden kullan jälkeen kuluttava valmennustyyli alkoi nakertaa niin pelaajia kuin Keken asemaa organisaatiossa. JJK halusi kovasti sapattivuosia valmennuksesta pitäneen englantilaisen uudeksi päävalmentajakseen Veikkausliigaan kaudelle 2010, mutta suomalaistunut valmentaja päätti kalkkiviivoilla kieltäytyä tarjouksesta.

2. Ari Hjelm

Mahtavan pelaajauran jälkeen Ari Hjelm on tehnyt myös valmentajaurallaan vakuuttavaa jälkeä. Kolme Suomen mestaruutta Tampere Unitedissa on käsittämättömän kova saavutus. Vaativana valmentajana tunnettu ”Zico” aloitti urakkansa tamperelaisten päävalmentajana 2001, jolloin joukkueen peli perustui pitkälti kurinalaiseen puolustamiseen ja vastahyökkäyksiin; sillä ei tyylipisteitä kerätty, mutta tehokasta se oli. Kahden viime kauden ajan TamU on pyrkinyt kehittämään pelityyliään aiempaa hyökkäysvoittoisempaan suuntaan, mutta se ei ole toiminut odotetulla tavalla. Viime kauden loppupuoliskolla Hjelm muutti ryhmän pelitapaa piirun verran puolustusvoittoisempaan suuntaan, ja se osoittautui tuloksellisesti toimivammaksi ratkaisuksi. Yhdistävä tekijä Armstrongilla ja Hjelmillä on nimenomaan ollut vankka luottamus runkopelaajiinsa sekä pyrkimys säilyttää joukkueen permanentti vuodesta toiseen samana – muutamaa täsmähankintaa lukuun ottamatta. Kausi 2010 on todennäköisesti Hjelmin viimeinen sinipaitojen käskijänä, ja se voi olla molempien kannalta erinomainen asia. Ansiokasta työtä tehnyt entinen maajoukkuepelaaja kaipaa uusia haasteita, ja koko organisaation kannalta uusi kippari toisi toimintaan uutta energiaa. TamUn menestystarinassa Hjelmin suurin ansio on ollut kyky repiä palapelistä kaikki irti tiukalla hetkellä; ”Zicon” vahva itseluottamus on heijastunut koko joukkueen mentaliteettiin positiivisella tavalla.

3. Mika Lehkosuo

Mika Lehkosuo on valmentajana vielä kovin vihreä, mutta kuuluu jo nyt kirkkaimpaan valiojoukkoon. Honka-luotsi on osoittanut viiden kauden aikana omaavansa poikkeuksellista lahjakkuutta ammatissaan. Hän on uuden ajan moderni luotsi, jonka valmennustyylistä pyritään ottamaan vaikutteita myös muissa organisaatioissa. Lehkosuo on pelaajien kehittäjä, joka ymmärtää yksilön systemaattisen kehittämisen merkityksen. Hongan pelaajamateriaali ei ole ollut sarjan laadukkaimpia, mutta silti ”Bana” on onnistunut tekemään ryhmästään yhden Veikkausliigan kestomenestyjistä. Lehkosuo vannoo vankasti pitkäjänteisyyden ja kestävän kehityksen nimeen; suuret voitot ovat vielä osittain sen takia saavuttamatta. Suunta on edelleen lupaava ja on vain ajan kysymys, milloin Lehkosuo voittaa ensimmäisen Suomen mestaruutensa, sikäli kun espoolaisseuran valmentaja päättää jatkaa uraansa tulevaisuudessakin Suomessa. Seuraava askel Lehkosuolla onkin saada rutistettua joukkueestaan kaikki irti kriittisillä hetkillä, ja osoittaa olevansa todellinen voittaja. Lehkosuon suurimmat haasteet ovat edelleen taktisella puolella, jossa hänen pelikirjansa on ajoittain sulanut tiukoissa otteluissa. Tämä johtuu osittain siitä, että joukkueen pelitapa on osoittautunut ajoittain liian yksipuoliseksi ja ennalta arvattavaksi.

4. Harri Kampman

Valmentaja, jonka pitkä ura Veikkausliigassa on ollut menestyksekäs, vaikka Suomen mestaruutta ei plakkarissa olekaan. Kampman piipahti myös ulkomailla Skotlantilaisen Motherwellin riveissä, mutta erosi joukkueen päävalmentajan paikalta joukkueen sekavan omistajatilanteen takia. Temperamenttinen ”Hape” nauttii edelleen suurta arvostusta entisten pelaajiensa keskuudessa, vaikka suorasukainen tyyli aiheuttikin toisinaan konflikteja pelaajien kanssa. Erityisesti neljä perättäistä kakkossijaa MYPA:n riveissä on kova saavutus, vaikka himoittu kultamitali jäikin uupumaan. Jari Litmasen valmentajana ja neuvonantajana toiminut Kampman on valmentanut Veikkausliigassa kouvolalaisseuran lisäksi myös Tampere Unitedia ja FC Lahtea. Viime kaudella Kampmanin oli tarkoitus pitää välivuosi jalkapallosta, mutta hän palasi kesken kauden sorvin ääreen – tällä kertaa Reippaan B-junioreiden peräsimeen.

5. Juha Malinen

Juha Malisen suurimmat tähtihetket ovat toistaiseksi neljä peräkkäistä mitalisijoitusta MYPA:n riveistä, kun hän johdatti ryhmänsä joka kausi mitalisijoille. Kovaääninen valmentaja on erinomainen pelin ymmärtäjä, jonka energinen tyyli ei jätä ketään kylmäksi. Valmennusuransa alkutaipaleelta lähtien intohimoinen jalkapallomies on herättänyt voimakkaita tunteita valmennustyylillään, mutta iän myötä tyyli on aavistuksen verran rauhoittunut positiivisessa mielessä. Malinen vieraili 2007 lyhyellä visiitillä Kazakstanissa valmentamassa, jonka jälkeen hän palasi Suomeen valmentamaan AC Oulun Ykkösessä pelaavaa joukkuetta. Ensi kaudella Malinen palaa Veikkausliigaan oululaisseuran peräsimessä. Malisen ura on edelleen vakaassa nousussa ja on hyvin todennäköistä, että kunnianhimoinen käskijä luotsaa vielä tulevaisuudessa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Teksti: Timo Innanen

Klikkaa tästä ja tilaa Urheilulehti superedulliseen tarjoushintaan - vaikka joululahjaksi!