Gert, kuudessa Valioliiga-seurassa on kauden alkaessa uusi manageri. Miten managerivaihdokset heijastuvat uuteen kauteen?
Jokainen manageri on tietenkin oma tapauksensa, mutta yhteistä kaikille on se, että kauden alku on heidän kannaltaan kriittinen. Kaikista kriittisin tilanne on André Villas Boasilla Tottenhamissa, sillä hänellä on Chelseasta epäonnistuminen alla. Jos Tottenhamin tulokset eivät ole hyviä heti kauden alussa, viime kauden epäonnistuminen vedetään esille ja siitä aletaan muistuttaa jokaisessa yhteydessä – mediassa, seuran sisällä, kannattajien keskuudessa, kaikkialla. Se lisäisi luonnollisesti paineita Villas Boasin kohtaan ja aiheuttaisi helposti ylimääräistä turbulenssia, mikä helposti heijastuisi myös kentälle.
Toinen mielenkiintoinen tapaus on Brendan Rodgers. Miten kriittinen kauden alku on hänen kohdallaan Liverpoolissa?
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Liverpoolissa on tällä hetkellä selkeä tahto rakentaa nyt jotain kestävämpää ja suurempaa, ja uskon siksi, että Liverpoolin ovat valmiit odottamaan tulosten kanssa pidempään kuin Roy Hodgsonin kohdalla toissa kaudella. Mutta ei se kuitenkaan sitä poista, etteivätkö alkukauden tulokset olisi myös Rodgersin kannalta kriittisiä, varsinkin, kun Liverpoolin alkukauden ohjelma on äärimmäisen vaikea.
Kenen uuden managerin tilanne on sitten vakain?
Ilman muuta Paul Lambertin Aston Villassa. Hänelle riittää Villan tulosten parantamiseen se, että hän saa erikoistilanteet toimimaan ja pystyy synkronisoimaan paremmin sen, mitä hyökkäyskolmanneksella tapahtuu sen jälkeen, kun pallo saadaan pelattua sinne. Viime kaudella Villa oli Valioliigan heikoin joukkue omissa erikoistilanteissa. He eivät esimerkiksi saaneet tehtyä yhtään maalia kulmapotkuista.
Chris Hughton on hyvä brittivalmentaja, mutta hänen kohdalla alkukauden paineet tulevat sitä kautta, että Norwich on pieni seura ja sillä on kapea materiaali. Yleensä tällaisilla seuroilla käy niin, että niiden tulokset alkavat heikentyä kauden edetessä ja etenkin vuodenvaihteen jälkeen pikkuseuroilla on usein suuria vaikeuksia. Siksi olisi Hughtonin kannalta tärkeää, että Norwich saisi alkukauden aikana mahdollisimman paljon pisteitä,
Michael Laudrup on myös mielenkiintoisessa tilanteessa. Vaikka hän onkin tanskalainen, häntä ja hänen jalkapalloaan voisi pitää espanjalaisen valmentajan jalkapallona. Tässä mielessä Swansea sopii teoriassa hänelle hyvin, sillä Swansea on yksi Valioliigan parhaista pallonhallintajoukkueista. Totta kai tulokset ovat myös Laudrupin kohdalla kriittisiä, mutta sen lisäksi Laudrupilla voi olla suuri haaste siinä, millaiset mediasuhteet hänellä on. Esimerkiksi Roberto Martinez osaa puhua ja sanoa juuri sellaisia asioita, joita media ja kannattajat haluavat kuulla – ja siksi hänellä on työrauha, vaikka tulokset olisivatkin huonoja. Laudrup ei ainakaan kesän lausuntojen perusteella hallitse mediasuhteita kovinkaan hyvin ja se voi kääntyä vielä häntä vastaan kauden aikana.
Steve Clarken tilanne West Bromissa on saman kaltainen Chris Hughtonin tilanteen kanssa. Pieni seura, jossa ei ihmeitä odoteta. Clarken kohdalla mielenkiintoisin kysymys on oikeastaan se, tuleeko Chelseassa ja Liverpoolissa kakkosmanagerina kovan maineen hankkinut Clarke oikeasti valmis astumaan itse etulinjaan ja onko hän niin hyvä ykkösenä kuin kakkosena.
