Timo, Suomen avauskokoonpano illan Pohjois-Irlanti otteluun on tiedossa, mutta Riku Riski ei ole avauskokoonpanossa. Oletko yllättynyt?
Olen ällistynyt, sillä kovassa iskussa oleva Riski olisi ilman muuta ansainnut vihdoin kunnon näyttöpaikan maajoukkueessa. Alexei Eremenko jr. sen sijaan nousee suoraan avauskokoonpanoon, vaikka hänen pelikuntonsa on pitkän sairausloman jälkeen täydellinen kysymysmerkki. Maajoukkue ei saisi koskaan olla paikka, josta tullaan hakemaan pelituntumaa. Pidän Mixu Paatelaisen päätöstä valitettavana Riskin kannalta.
Toisaalta, tämä ratkaisu kuvastaa hyvin sitä, kuinka merkittävänä palasena Paatelainen pitää vanhempaa Eremenkoa palapelissään. Peluuttamalla junioria hän tavallaan valmistaa luottomiestään jo ovella olevaan huipputärkeään Ranska-otteluun. Toivottavasti Riski pääsee peliin mukaan kuitenkin viimeistään hyvissä ajoin toisella jaksolla, jolloin väkkärä on takuulla elementissään väsyneitä ja hieman verkkaisia Pohjois-Irlannin puolustajia vastaan.
Pitkään hehkuttamasi vasta 18-vuotias Jere Uronen on toista kertaa avauskokoonpanossa A-maajoukkueessa. Onko Urosella eväitä hoitaa loukkaantumisen vuoksi sivussa olevan Jukka Raitalan tontti kelvollisesti?
Luotan siihen, että Ruotsissa läpimurtoaan tekevä taitava laitapuolustaja hoitaa hommansa illan ottelussa varsin mukiinmenevästi. Kylmäpäisen nuorukaisen debyytti sujui Turkkia vastaan lupauksia herättävästi, joten uskon, että jos Uronen onnistuu myös Pohjois-Irlantia vastaan mallikkaasti, Paatelainen istuttanee Urosen avaukseen rohkeasti myös Ranskaa vastaan pelattavaan MM-karsintojen avaukseen.
Silloin Raitala siirtyisi luonnollisesti oikeaksi laitapuolustajaksi – aivan kuten Turkkia vastaan pelatussa maaottelussa. Raitalahan pelasi tuolloin juuri oikeana pakkina yhden parhaista maaotteluistaan A-maajoukkuepaidassa.
Paatelainen luottaa Pohjois-Irlantia vastaan jälleen tuttuun (4-3-2-1) joulukuusiryhmitykseen. Mitä mieltä olet siitä?
Se on johdonmukainen ratkaisu. Pelaajat ovat saaneet entistä enemmän aikaa opetella Paatelaisen luomaa pelisysteemiä ja pelipaikkojen vaatimuksia, joten pullat ovat sikäli paremmin uunissa uusien karsintojen alla. Jokainen pelaaja tietää nyt jo tasan tarkkaan oma n tehtävänsä kentällä. Nyt onkin sitten näyttöjen aika.
Vaikka maajoukkue on iskenyt viimeisissä harjoitusotteluissa suhteellisen paljon osumia, illan kenraaliharjoituksessa on ennen kaikkea erityisen mielenkiintoista seurata sitä, miten Suomen joukkueen hyökkäyspelaaminen toimii. Maalinteko on ollut kuitenkin tähän asti Paatelaisen aikakauden suurin murheenkryyni "tosipeleissä."
Mitkä ovat siihen liittyvät olennaisimmat kysymykset?
Onnistutaanko maalintekopaikkoja luomaan jo vihdoin kontrolloidusti? Uskaltavatko laitapuolustajat nousta riittävän hanakasti tukemaan hyökkäyksiä, kuten pelitapa edellyttää? Ovatko kolmen ylimmän hyökkäyspään pelaajien ajoitukset ja liikkeet taas pielessä? Toivottavasti näihin kysymyksiin saadaan illalla selkeitä vastauksia.
