Kansikuva

Tässä on SM-liigan uskomattomin ihme - ”Tuhoon tuomittujen kosto”

SaiPa on tällä hetkellä SM-liigan kuumin joukkue. Urheilulehden Esko Seppänen tarkastelee kolumnissaan lappeenrantalaista ihmettä.

Siellä se SaiPa kököttää. SM-liigan pudotuspeleissä. Vaikka kyseessä ovatkin ”vain” säälipleijarit, on SaiPan nousukiitoa vaikea ymmärtää. Tuhoon tuomittu, tappiota melkein miljoonan viime kaudella tahkonnut pikkuseura, josta ei löydy montaakaan SM-liigatason profiilipelaajaa.

Sijoitin omakätisesti SaiPan SM-liigan hännille UL:n kausiennakossa, joten tässä on turha lähteä besserwisseröimään, että kyllähän tämän tiesi ja näki kauan sitten.

En nähnyt.

SaiPa on nyt neljän ottelun voittotuubissa, ja viimeisimpänä Idän Ihmeen sai kokea suuri ja mahtava HIFK. Toisen voittoputken oli katkettava. Vahvempi jatkoi juoksuaan.

Olen perannut SaiPan viimeisimmät ottelut tarkasti läpi. Mitä on jäänyt käteen? Ei mitään.

Mistä tämä kertoo? Nostan tiskiin kaksi pointtia, miksi SaiPan pelaamisessa ei ole mitään ihmeellistä.

***

1. Mikä on hyvän (ja useimmiten myös voittavan) joukkueen kiistattomin merkki? Tietenkin se, ettei joukkuetta tarkastellessa voi puuttua yksittäiseen pelaajaan, seikkaan tai ilmiöön. Olisi helppo oikotie nostaa pinnalle pelkästään Richard Ullbergin nimi ja todeta, että poika ottaa kaikki kiekot kiinni – siinähän se muukin joukkue sitten menestyy siivellä.

SaiPan merkittävin menestyselementti on se, että joukkue pelaa jo pudotuspelejä. Keltapaidat ovat jääkiekon perusasioiden ytimessä. Eikä olekaan yllätys, että voittoputken tiimoilta suurimman vaikutuksen ovat tehneet blokatut laukaukset. Ei niinkään niiden määrä, mikä on totta kai kovaa luokaa, vaan se, millä asenteella ja raivolla lappeenrantalaispelaajat hyppäävät kiekon eteen.

He ovat kuin elokuvista tuttuja FBI-agentteja, jotka suojelevat USA:n presidenttiä luodeilta. Välillä kiekon eteen hypätään kuin Uuno Turhapuro konsanaan, mutta sydämen puutteesta näitä jätkiä ei voi missään yhteydessä syyttää.

Ja on myös hienoa nähdä, miten joukkue reagoi jokaisen blokatun kiekon jälkeen. Noustaan seisomaan vaihtoaitiossa, hakataan hieman laitaa mailalla ja annetaan joukkuetoverille pieni kopautus kypärään, että ”Jumalauta tää voittaminen on hienoa!”

Ullberg torjuu tällä hetkellä zonessa, mutta hän kiittää jokaisen ottelun jälkeen uhrautuvaisia kenttäpelaajiaan blokatuista laukauksista. Pelaajat tekevät maalivahdistaan todella vakuuttavan. SaiPa ei anna yhtäkään ilmaista vetopaikkaa ja yrittää blokata jokaisen kudin viimeiseen mieheen saakka.

Tämä on asia, jota ei voi selittää pelikirjalla tai kiekkokontrollilla. Ari-Pekka Selin on tehnyt uskomatonta työtä SaiPan peräsimessä jo pelkästään siksi, ettei joukkue ole liigan hännillä.

Mahdollinen pudotuspelipaikka onkin jo jotain käsittämätöntä.

***

2. Seuraatko NHL:ää? Muistatko miten Tampa Bay Lightning pelasi viime keväänä? Etenkin pudotuspeleissä.

Tampa hyökkäsi todella aggressiivisesti kolmelta kaistalta siten, että kiekko toimitettiin jokaisen – siis aivan jokaisen – hyökkäyksen päätteeksi maalille. Ei välttämättä edes ammuttu, vaan heitettiin pieni ropelilätkä veskarin patjoihin. Tämän jälkeen kaikki kolme hyökkääjää alkoivat hakata A) kiekkoa B) maalivahtia C) puolustajia verkon perukoille.

Suurimman hedelmän tästä keräsi talteen suomalaishyökkääjä Sean Bergenheim.

SaiPa on tällä hetkellä täynnä bergenheimejä.

Lappeenrantalaisjoukkue ampuu tasavoimin pelatessaan SM-liigan toiseksi eniten (Corsi close -tilasto: http://liigacorsi-eh.dotcloud.com/) mikä johtaa väistämättä siihen, että vastustajan maalinedustalla sattuu ja tapahtuu. SaiPa-hyökkääjiä ei ole siunattu harhautuksilla, käsillä tai one timer -laukauksella, ja tästä syystä kiekko pitää saada uuniin muita keinoja hyväksikäyttäen.

Keltamustat ajavat miehissä maalille ja lyövät kaikkea mikä liikkuu. Toisinaan huitaisu osuu veskaria näpeille, toisinaan kiekkoon. Mutta kun kaikki pelaajat ovat suoraviivaisen hyökkäyspelitavan kanssa samalla sivulla, tuottaa se myös tulosta.

SaiPan pelaamisella ei ole mitään tekemistä kiekkokontrollin tai Meidän Pelin kanssa.

Se on suoraviivaista kusipäälätkää, joka pidetään vaihdosta toiseen mahdollisimman yksinkertaisena.

***

SaiPan pelaaminen ei ole kaunista. Se ei ole järin kiekollista tai sellaista, mikä määritellään suomalaisessa jääkiekkoretoriikassa ”hyväksi jääkiekoksi”. Tulostaulu on kuitenkin lahjomaton väline. Se kertoo tällä hetkellä, että SaiPa pelaa pudotuspeleihin oikeuttavaa lätkää.

Selin ymmärtää, ettei hän voi vaatia ryhmältään samoja asioita kuin vaikkapa Petri Matikainen voi vaatia HIFK:lta. Selin katsoi joukkueensa pelillisiä vahvuuksia, ja rakensi niiden pohjalta palapelin, jolla joko voitetaan niukasti tai hävitään saappaat jalassa.

SaiPa tanssii jatkuvasti ohuella nuoralla voittamisen ja häviämisen kanssa, mutta juuri nyt kolikko putoaa maahan jatkuvasti oikein päin, eikä kyseessä ole sattuma.

Tämä ei ole Selinin, Ullbergin tai yhdenkään muunkaan yksilön näytös.

SaiPa menee pudotuspeleihin sataprosenttisena joukkueena, mikäli se on sinne mennäkseen. Tämä on eräänlainen tuhoon tuomittujen kosto, josta koko jätkäporukka ammentaa energiaa.

Mikäli SaiPa saavuttaa pudotuspelipaikan, tulee Selin valita vuoden parhaaksi SM-liigavalmentajaksi.

Juuri tällaisten ihmeiden johdosta SM-liiga on huippumielenkiintoinen tuote tällä hetkellä.

Esko Seppänen (@EskoSeppanen)