Los Angeles Kingsin hämmästyttävä tie Stanley Cupiin - "Paskasta suklaaksi"

Toimitus 12.6.2012 06:23
Los Angeles Kingsin hämmästyttävä tie Stanley Cupiin - "Paskasta suklaaksi"

Kuva: Getty Images

Los Angeles Kings juhlii Stanley Cupia. Urheilulehden NHL-kirjeenvaihtaja Samuel Savolainen pohtii Kingsin tietä mestaruuteen erilaisten näkökulmien kautta.

Kun Dustin Brown nosti Stanley Cupin käsivarsilleen ja suuteli sitä, oli se symbolinen hetki joka kuvasti Los Angeles Kingsin kautta mielenkiintoisella tavalla. Muistetaan nyt, että kapteeni Brown oli vielä helmikuussa kuumimpien siirtohuhujen kohde.

Nyt hän on tässä. Hetkessä, joka ei unohdu ikinä losangelesilaisen kiekkofanin muistoista. Hetkessä, jolloin Kings voitti 45-vuotisen seurahistoriansa ensimmäisen Stanley Cupin. Hetkessä, joka olisi tuskin toteutunut jos Kings olisi vetänyt liipaisimesta hänen kohdallaan.

Nyt on vaikeaa ajatella sitä kuinka kausi Los Angelesissa oli aluksi erittäin sekasortoista, kunnes kaikki loksahti kohdalleen pudotuspeleissä tavalla, joka hämmästyttää vieläkin. Joukkue muuttui jotenkin kauden aikana paskasta suklaaksi. Kings pääsi kuitenkin läntisestä konferenssista kuitenkin viimeisenä mukaan ja oli lähellä pudota näistä pudotuspeleistä kokonaan ulos. Välillä näytti todella pahalta.

Mutta jos tarinan viimeinen luku kirjoitetaan kultaisella kynällä, niin eipä millään tällaisella ole mitään merkitystä.

Mutta moni muukin asia unohtui Staples Centerin summerin soitua kertaheitolla. Tuskin kukaan enää muistaa epäilleensä Darryl Sutteria tai sitä kuinka nyt samat tuulettavat kruunupaitaiset fanit haukkuivat ykköspakkinsa Drew Doughtyn ahneeksi paskiaiseksi ylipitkien sopimusneuvotteluiden aikana. Ei varmaan kukaan enää naureskele myöskään Mike Richardsin ja Jeff Carterin bilettämismaineelle. Tänään kun kaikki Yhdysvaltain viihdepääkaupungissa bilettävät näiden kahden mukana - mutta myös näiden kahden ansiosta.

***

Losangelesilainen fani on menestysaddikti, varsinkin koska se on tottunut siihen niin usein moninkertaisen NBA-mestari Los Angeles Lakersin siivellä. Mutta kaupunki myös rakastaa tähtiään. Lakersin kanssa fanit ovat tottuneet Shaquille O’Nealin, Magic Johnsonin ja nyt Kobe Bryantin kaltaisten ikonien tarjoamiin mestaruushetkiin. Jotain tästä kertoo se, että vasta kun kaupunki sai Wayne Gretzkyn, tuli kylän jääkiekkojoukkueesta vain siksi kiinnostava.

Gretzkya voidaan kiittää paljosta. Rohkeimmat ovat epäilleet, olisiko Kings ylipäätään olemassa ilman Ysiysiä. Se kuitenkin on varmaa, että kolmea joukkuetta Kaliforniassa ei olisi ilman tätä pelaajakauppaa, joka toi Great Onen Edmontonista Hollywoodiin.

Mutta se mikä tämän joukkueen erottaa niin monista LA:n mestarijoukkueista oli se, että joukkueessa ei ollut varsinaisesti eturivin tähtiä. Toki Jonathan Quick on tällä hetkellä maailman paras maalivahti, mutta harva olisi kuitenkaan häntä sellaiseksi julistanut ennen pudotuspelejä. Dustin Brown ja Slovenian sekoittanut Anze Kopitar ovat kovia jätkiä, mutta ei heitä voi Sidney Crosbyn, Alex Ovetshkinin tai Claude Giroux’n rinnalle tähti-indeksillä mitattuna nostaa.

Mutta tämä oli tasainen ryhmä. Yhtenäinen ryhmä. Ehkä sellainen, jonka vilpittömään riemuun koko kaupunki pystyy jopa hieman paremmin samaistumaan.

Ja nyt ei muuten enää Kings-fanien tarvitse kuunnella naapurin pikkuveljen, Anaheim Ducksin fanien, piruilua siitä kuinka heillä on Kalifornian ainoat Cup-sormukset.

***

Mitähän Steve Bernier ajattelee nyt?

Hänen ottamansa viisiminuuttinen ratkaisi kuitenkin tämän ottelun, sen aikana Kings teki kolme ylivoimamaalia. Sillä ei ole enää mitään väliä ottiko jonkun mielestä Rob Scuderi taklauksen huonosti vastaan. Tai edes sillä kuinka jumalattoman paljon New Jersey –päävalmentaja Peter DeBoer kiroili. On aivan varmaa, että Bernierin ei ole mukavaa kohdata joukkuetovereitaan juuri nyt.

Mutta niin se vain on, että finaaleissa syntyy uusia sankareita. Mutta myös pettureita. Tavalla tai toisella.

***

Kannattaa muuten lukea torstain lehdestä millainen merkitys Kingsin mestaruudella voi olla lätkän osalta Kalifornialle, siis osavaltiolle, jossa harva tiesi jääkiekosta mitään ennen Wayne Gretzkyn aikaa.

Kaliforniassa on jo lähtenyt liikkeelle kiekkobuumi ja on aivan varmaa, että Stanley Cup heittää näihin liekkeihin vain lisää bensiiniä.

Urheilulehden erikoishaastateltavana printtiversiossa on yksi Gretzkyn aiheuttaman buumin lapsista, Anaheim Ducksin Long Beachissä syntynyt superlupaus Emerson Etem. Hän osaa antaa perspektiiviä pitkälle prosessille, joka on alkanut kukoistaa Kaliforniassa.

***

Ja vielä lopuksi on pakko mainita tämä.

Mieleeni herää yksi muisto siitä suuresta kunniasta, kun sain Staples Centerissa muutamaa tuntia ennen finaalisarjan neljättä ottelua ja ensimmäistä Kingsin katkaisumahdollisuutta istua Bob Millerin kanssa samassa pöydässä. Näin siis läheltä kuinka selostajalegendaa  jännitti oikein kunnolla. 74-vuotias Miller on selostanut Kingsin otteluita vuodesta 1973 lähtien. Jos joku ei tiedä, Miller on valittu Hall of Fameen ansioistaan ja sai Hollywoodin kunniakadulle oman tähtensä vuonna 2006. Jälkimmäisessä seremoniassa Miller kertoi pelänneensä sitä, että Kings voittaisi mestaruuden heti sen jälkeen, kun hän lopettaisi.

Enää ei tarvitse pelätä.

Samuel Savolainen